Mila Brew Puisto Session IPA

Tällainen olut löytyi Vallilan S-marketista tai jostain sieltä päin. Mila Brew kuuluu uusimpiin suomalaisiin pienpanimoihin ja etiketin mukaan tämä onkin erä numero 001.

Pullon etiketti on pelkistetyn graafinen ja mukavan raikkaan värinen. Tässä olisi ollut kyllä kivasti tilaa muutamalle tekniselle speksillekin.

Olut kaatuu lasiin suht kirkkaana, vaalean oranssina ja päälle muodostuu valkoinen, ilmava ja nopeasti laskeutuva vaahto. Tuoksussa on voimakkaasti pihkaa ja havunneulasia mutta lämmetessään esille nousee myös hentoja kukkaisia aromeja.

Maussa päin näköä iskee heti ronski ja rapsakka humalointi. Jälkimaku on melko kuiva ja humaloinnista jää kielelle pyörimään kitkerä ja lähes saippuainen jälkimaku. Hiilihapotus on reipasta ja suutuntuma on ymmärrettävästi aika kevyt.

Kokonaisuutena tämä jäi vähän pliisuksi. Aromihumalointi jäi melko miedoksi ja olisi kaivannut aimo tujauksen sitrusta tai muuta raikasta ja hivenen makeampana tasapaino olisi ollut enemmän omaan mieleen.

Ei tämä kuitenkaan huono ole millään tavoin. Tällaisten oluiden kanssa joutuu tekemään valintoja ja tässä tapauksessa maltaisuus on humalointiin nähden melko matalalla mutta makuasioitahan nämä.

-Nautiskelija

Kotioluen teon välineitä: Magneettisekoitin

Kotioluen teossa hiiva voi aiheuttaa yllättävänkin suuren osan oluterän kuluista. Kuivahiivat maksavat suomessa kolmesta viiteen euroa pussi ja nestehiivat ovat noin kympin pinnassa. Nokkela oluenpanija voikin käyttää yhtä ja samaa hiivaa useaan kertaan säästääkseen kuluissa. Tämä voidaan tehdä ottamalla hiivaa oluen pullotuksen jälkeen talteen ja käyttää sitä seuraavassa erässä tai sitten voidaan ottaa osa uudesta hiivasta talteen ja käyttää myöhemmin eri erässä.

Nämä menetelmät vaativat kuitenkin hiivamäärän kasvattamista, jotta vierteeseen saadaan tarpeeksi terveitä hiivasoluja käyttämään se kunnolla. Hiiva voidaan kasvattaa ns. startterivierteessä, joka on ominaispainoltaan noin 1.040-vahvuista mietoa, mahdollisesti humaloimatonta vierrettä. Hiiva lisääntyisi tässä myös sellaisenaan mutta magneettisekoittimella lisääntymisnopeus moninkertaistuu.

Esitän tässä yksinkertaisen, perusmallisen magneettisekoittimen toimintaperiaatteen.
Magneettisekoittimen toiminta perustuu kahteen magneettiin, joista toista pyöritää moottori ja toista moottorin pyörittämä magneetti. Ohessa on yksinkertainen kuva, joka auttaa havainnollistamaan asiaa. Kuvassa on moottori (sininen), magneetit (punainen ja vihreä) sekä vierre (keltainen). Mustalla piirrettynä siis kolmionmallinen erlenmeyerpullo sekä allaoleva laatikko, joka on magneettisekoittimen kotelo.

Moottori pyörittää siihen kiinnitettyä vihreää magneettia. Magneetti on tarpeeksi lähellä vierteessä lilluvaa punaista magneettia jotta tämä pyörisi magneettisen vetovoiman takia samaan tahtiin. Pyöriessään vierteessä punainen magneetti aiheuttaa siihen pyörteen, joka vetää ilmaa vierteen sekaan.
Samalla magneetti pitää vierteessä olevan hiivan suspensiossa eli estää sen vajoamisen pohjalle.

Tämä vierteeseen tuleva ilma ja hyvässä vierteessä suspensiossa kelluminen nopeuttaa hiivan lisääntymistä merkittävästi. Brewersfriendin startterilaskurin mukaan magneettisekoittimen käyttäminen tuottaa lähes kaksinkertaisen määrän soluja sellaisenaan istuvaan vierteeseen verrattuna.

Kaupallisissa laitteissa on säädettävä moottori sekä mahdollisesti lämmitettävä aluslevy. Vierteessä oleva magneetti on yleensä teflonpäällysteinen. Magneettisekoittimia ja magneetteja voi ostaa ebaystä, kotioluttarvikkeita myyvistä liikkeistä tai laboratoriovälineitä myyvistä kaupoista. Ongelmana näissä on usein hinta, alle sadan euron on vaikea löytää mitään suomesta. Vierteeseen menevät magneetit ovat saatavilla melko halvalla ja siksi magneettisekoitin on suosittu projekti itse rakennettavaksi. Julkaisen jossain vaiheessa ohjeet yksinkertaisen ja halvan magneettisekoittimen rakentamiseen.

-Nautiskelija

Oluen tekeminen itse - Perusvälineet

Oluen kotivalmistus on harrastus, johon päädytään monista eri syistä. Halutaan säästää rahaa, tehdä olutta jota ei saa kaupasta, harrastuksena, kavereiden innoittamana ja niin edelleen. Oma harrastukseni lähti liikkeelle osittain rahallisista, osittain harrastuksellisista syistä. Olin harrastellut ja maistellut erikoisoluita jonkin aikaa ja tuskastelin niiden hintoja. Päädyin miettimään oluen tekoa itse keinona säästää rahaa jo tiukasta opiskelijabudjetista. Lisäksi oluen valmistus vaikutti mukavalta puuhalta.

Homma lähti kuitenkin käyntiin sillä, että katsoin mikä oli helpoin keino päästä alkuun minimipanostuksella sen varalta ettei innostus kestä. Uutteiden käytöllä pääsee välineiden suhteen melko vähällä, isolla kattilalla ja peruspanovälineillä pääsee jo pitkälle. Seitsemän litran kattilan löysin tarjouksesta 30 eurolla, tässä voisi keittää uutteet ja humaloida vierteen. Tarjoustalosta tarttui mukaan 30-litrainen käymissanko vesilukkoineen, lappo, ominaispainomittari, desinfiointiaine ja korkkeja. Kierrätyskeskuksesta olen ostanut useita korkittimia, hintaa näillä on 1-2 euroa.

Alla on lyhyt lista välineistä, joilla pääsee hyvin alkuun:

• Isohko kattila
• Käymisastia + vesilukko
• Lappo
• Ominaispainomittari
• Desinfiointiaine
• Korkitin
• Pulloja

Tuossa on suunnilleen minimitarpeet, joilla pääsee alkuun uuteoluen valmistuksessa. Listan mukaisilla välineillä valmistin itsekin ensimmäiset kuusi satsiani, joista tuli pääsääntöisesti oikein onnistuneita.

Ensimmäiset kaksi tekemääni olutta eivät olleet teknisesti viallisia. Oluet olivat kuitenkin vetisiä, miedon makuisia ja alkoholia niissä oli alle 4 prosenttia. En vain ollut siinä vaiheessa vielä löytänyt yhtä tärkeää ja hyödyllistä työkalua: laskureita. Netistä löytyy useita eri laskureita, joilla voidaan pyöritellä oluenteossa käytettäviä ainesosia, niiden määriä ja muita muuttujia. Näiden laskureiden avulla voidaan varmistaa että olut on mahdollisimman lähellä sitä mitä halutaan.

Omassa oluenteossa käytän Brewersfriendin laskureita. Monet tuntuvat suosivan Beersmithiä tai muita laskureita, en ole näihin tutustunut ollenkaan itse mutta kaikki nuo lienevät ihan päteviä. Itse käytän Brewersfriendiä koska se toimii selaimessa ja koska siinä on kaikki mahdolliset laskurit valmistuksen eri vaiheille reseptin suunnittelusta aina oluen pullotukseen asti. Laskurit ovat myös melko simppeleitä ja jos englannin kieli taipuu, oppii noiden käytön melko äkkiä.

Siinä oli hieman asiaa perusvälineistä, joilla pääsee alkuun. Näillä voidaan valmistaa nestemäisistä uutteista tai spraymaltaasta olutta, jonka ei tarvitse hävetä kaupallisillekaan oluille. Kerron myöhemmin itse valmistusprosessista lisää.

Nautiskelija

Kaikki irti keväästä

Viime lauantaina sattui harvinaisen mukava sää ollakseen huhtikuun alkua. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpötila huiteli +15:ssä. Tottahan toki tällaisesta säästä otetaan kaikki irti. Reippaan parituntisen kävelylenkin päälle laitoin grillin tulille ja vehnäoluet lasiin.

Grilliin meni makkaraa, sämpylää ja vihanneksia. Lisukkeeksi tietty uusia perunoita ja suomenruotsalaisittain silliä alkupalaksi. Väsäsin vähän hienomman hodarin, jota kelpasi takapihan porotuksessa maistella.

Vehnäolut on myös omaa tekoa. Pyrin hieman tummempaan väriin, joka saavutettiin karamellimaltaalla ja voltit säädettiin tyylillisesti yläkanttiin. Lopputuloksena on brauweisse-henkinen vajaa 6-prosenttinen tuhti ja miellyttävä kevätvehnä. Ainut asia mikä jätti toivomisen varaa oli Danstar Munich -hiiva, joka ei tuottanut banaani-aromia ja teki oluesti hieman hapahkoa ja kuivaa.

Kevät on lyhyt ja oikukas sesonki. Sen harvoista hienoista keleistä kannattaa aina ottaa kaikki irti koska tässä vaiheessa lämpöön ja valoon ei ole vielä tottunut ja siitä saa energiaa aivan eri lailla kuin keskellä kesää.

-Nautiskelija

Saimaan Juomatehtaan Blonde Ale

Saimaan Juomatehtaan kesäolut pääsi kokeiluun tällä kertaa. Olut asettuu spekseiltään suosiotaan kasvattaneeseen reilummin humaloitujen maitokauppaoluiden joukkoon. Muita tämänkaltaisia oluita ovat tälle kesälle uusi Olvin Iisalmi Pale Ale sekä jo klassinen Keisari 66. Blonde ale on tyypiltään vielä vähän kevyemmin humaloitu, joten tämä voi olla toimiva porttiolut humalasta kiinnostunelle peruslaagerin ystäville.

Saimaan Juomatehdas on minulle ennestään tuttu Brewer's Special -oluistaan sekä mainiosta Django & Steven Pale alesta. Jonkin verran referenssiä onnistuneista reilummin humaloiduista oluista siis löytyy. Panimon blonde ale on humaloitu liudalla jenkkihumalia, IBU:ja löytyy 16 ja alkoholia 4,5%.

Olut kaatuu lasiin käytännössä kirkkaana, oljenkeltaisena ja muhkealla valkoisella vaahdolla lakitettuna.

Tuoksussa on mietoa sitrushedelmää, hunajaista makeutta, kukkaisuutta ja karamelliä. Oluen lämmetessä tuoksu voimistuu vain aavistuksen, kukkaisa ja hunajainen makeus tuo mieleen kesäisen kesantopellon.

Maussa on yllättävän voimakasta humalakatkeroa, paljon enemmän kuin mitä IBU:t antavat ymmärtää. Tätä tasapainottaa mieto hunajainen makeus mutta jälkimaku on reilusti katkera. Maultaan tämä muistuttaa enemmän APA:a kuin blonde alea mikä ei ole minun makuuni paha asia.

Hiilihapotus on  melko pienikuplaista ja pehmeää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja miellyttävä. Runko on näin kevyelle oluelle melko onnistunut.

Kokonaisuutena miellyttävä ja simppeli kesäolut. Sopii mainiosti kuumille päiville kun kaivataan kevyttä ja virkistävää janojuomaa. Onkiretkille, saunakaljaksi tai pihatöihin voisin hyvin ottaa tämän silloin kun ei kaipaa reilummin humaloitujen oluiden tymäkkyyttä.

-Nautiskelija

Tee se itse: Makkara

Kummasti se hiljalleen saapuva kevät antaa energiaa niin jaksaa vääntää kaikenlaisia älyttömiä projekteja. Olen tehnyt makkaraa kerran aiemmin ja silloin oli käytössä käsinveivattava lihamylly. Onnistuihan se silläkin hyvin mutta apulainen oli lähes pakollinen koska veivaamiseen, suolen ohjailuun ja lihan tunkemiseen myllyyn tarvitaan vähintään kolme kättä.

Kerran satuin sitten harhailemaan kirpputorilla kun huomasin lattialla laatikon. Sisällä oli melko pieni mutta moniosainen yleiskone varmaan jostain 70- tai 80-luvun tienoilta. Ajattelin heti että tämähän olisi täydellinen makkarantekoon koska mukana oli myös lihamyllyosa. Tuossa helvetinkoneessa oli lihamyllyn ja kulhosekoittimen lisäksi siivutuslaite ja blenderi. Ihan kohtalainen arsenaali 12 euron hintaan.

Homma alkaa, niin kuin kokkailut yleensä, reseptin valinnalla. Aika usein kokkailen ihan mutulla, mutta makkaranteko on meikäläiselle sen verran uutta että seuraan ohjeita melko kiltisti. Otin pohjaksi tämän ohjeen ja vaihdoin muutamia mausteita ja pienensin satsikokoa pikkuisen. Oma reseptini oli tällainen:

                   700g  porsaan ulkofilettä
                   300g silavaa
                   2kpl sipulia
                   2kpl savustettuja chilejä
                   6kpl valkosipulinkynsiä
                   4rkl suolaa
                   4rkl paprikajauhoa
                   2tl chilijauhoa
                   1dl kuivattua persiljaa
                   3rkl kuivaa ruohosipulia
                   1.5dl punaviiniä

	Sekoitin mausteet kulhoon ja pilkkosin possut pienemmiksi paloiksi. Tämän jälkeen liha ja silavat pääsivät myllyyn. Yleiskoneessa ei vääntö meinannut millään riittää jauhamaan lihaa ja mylly meni useamman kerran tukkoon. Voi olla että terätkin ovat kuluneet, käsimyllyllä homma sujui viime kerralla helposti. Jauhamiseen tuhraantui toista tuntia aikaa.

 Kun lihat oli jauhettu siirsin ne hetkeksi kylmään. Kannattaa pitää huoli ettei lihamassa pääse missään vaiheessa lämpiämään liikaa ettei se pääse menemään huonoksi. Kun massa oli viileää, kippasin sen yleiskoneen kulhoon ja pistiin taikinakoukut pyörimään. Kippasin mausteet sekaan ja jätin massan vaivautumaan. Sopiva aika vaivaamiselle on noin 20 minuuttia, jotta mausteet sekoittuvat hyvin ja isoimmat klimpit hieman tasoittuvat.

Makkaramassaan kannattaa sekoittaessa lisätä jäämurskaa. Tämä pitää massan viileänä ja vielä tärkeämmin se auttaa massassa olevaa rasvaa emulgoitumaan mikä on hyvä asia. Jäämurskaa sai näppärästi yleiskoneen blenderillä:

		Kun massaa on vaivattu tarpeeksi, voidaan valmistella makkarantäyttöä. Suoli pujotetaan rasvatun makkarasuppilon päälle massan odotellessa jääkaapin kylmässä. Jos suoli on kovin pitkä, voi suppilo käydä ahtaaksi ja pujottaminen on hankalaa.
		Makkarat täytetään halutunkokoisiksi ja pyöräytetään pari kierrosta, jotta ne pysyvät erillään. Kun koko pötkö on täytelty solmitaan suolen pää. Tämän piti alunperin olla chorizoa mutta väri jäi aika vaaleaksi.
		Tässä vaiheessa makkarat voi lyödä kylmään ja kypsentää niin kuin kaupankin raakamakkarat tai ne voidaan esikypsentää. Päätin esikypsentää nämä koska säilyvyys on parempia ja valmistaminen käy nopeammin kun koko makkaraa ei tarvitse kypsyttää pannulla tai grillillä. Esikypsentäminen tapahtuu niin että makkarat pidetään noin 80-asteisessa vedessä noin 20 minuuttia. Kypsentämisen jälkeen makkarat kannattaa viilentää mahdollisimman nopeasti. Tätä varten valmistelin aiemmin astian kylmää vettä, jossa on reilusti jäämurskaa. Kun makkarat olivat kypsiä, viilensin ne ensin hanan alla ja laitoin sitten kylmään vesiastiaan, jonka pistin takapihalle. Puoli tuntia myöhemmin, noin kello 23.30 olivat makkarat viileitä. Pussitin ne ja heitin jääkaappin. Tottakai piti myös ottaa pieni maistiainen, jonka kaveriksi löytyi klimppi perunamuusiakin. Tuntuu että jäivät vähän kuivaksi muttei niin pahasti kuin viime kerralla ja mausteita olisi voinut olla enemmän. Maku voi toki vielä kehittyä ja asettua kylmässä. Liha oli aika vähärasvaista, joten heitin reilummin silavaa mutta lisää olisi näköjään voinut olla. Mausteita pelkäsin laittaneeni liikaa mutta saa nähdä olisiko ollut varaa laittaa reilusti enemmän. Hauskaa ja mielenkiintoista hommaa tämäkin!
		-Nautiskelija

Tee se itse: Beef Jerky

Hyvän oluen kanssa sopii hyvä naposteltava. Mikäpä olisi sen mielekkäämpää kuin kunnollinen kuivaliha eli beef jerky. Kaupassa myytävät jerkyt ovat omaan makuun olleet melko pliisuja maultaan ja hinnaltaan täysin kohtuuttomia. Onneksi tätä herkkua voi pienehköllä vaivalla tehdä kotona ihan itse.

Hommasta selviää aika pitkälti normaalilla keittiöstä löytyvällä välinearsenaalilla. Ainoa asia, jota ei ihan kaikilta välttämättä löydy on kuivuri. Kuivurin saa kaupasta halvimmillaan noin viidelläkympillä mutta tiukan paikan tullen kuivausta voi kokeilla uunissa minimilämmöillä ja luukku raollaan.Tarvittavia ainesosia ovat erilaiset mausteet ja noin kilon verran vähärasvaista naudanpaistia tai muuta sopivaa lihaa.

Aluksi tein marinadin jonka resepti pohjautuu hyväksi havaittuun yleisohjeeseen, jota hieman muokkasin. Kokeiluja on kertynyt muutamia, joiden perusteella muokkaan aina seuraavaa satsia haluamaani suuntaan. Aiemmista kokeiluista kannattaa pitää mahdollisimman tarkkaa kirjaa, jolloin oppii paremmin miten eri ainesosat ja määrät vaikuttavat lopputulokseen.

Perusohjeena voisi olla se, että kilolle lihaa laitetaan noin 5 rkl soijaa, 3tl merisuolaa, 2rkl sitruunamehua, ripaus väkiviinaetikkaa ja muut mausteet oman maun mukaan. Kaikki mausteet kannattaa rouhia morttelilla jauheeksi ja lihan kannattaa antaa marinoitua vähintään vuorokauden tai kaksi.

Jälkikäteen ajatellen marinadia tuli  liian vähän tähän satsiin. Kaikkia ainesosia olisi voinut olla kolmanneksen enemmän ja unohdin rikkoa pippurit morttelilla.
Paria päivää aiemmin sulamaan otetut naudanpaistit leikataan reilun puolen sentin paksuisiksi, mahdollisimman samankokoisiksi suikaleiksi. Yli jäävät rasvaiset rääppeet ja kantapalat voi antaa puolisolle tai lemmikille.

Lihasuikaleet pitää sekoittaa tasaisesti marinadiin. Sekoittaminen onnistuu parhaiten ihan paljain käsin. Muista pestä kädet ja jos käsissä on haavoja niin tämä vaihe voi marinadin koostumuksesta riippuen kirveltää joko vähän tai aivan pirusti.




Tämä satsi oli marinadissa kiireiden vuoksi vajaan vuorokauden. Viime kerralla marinointia taisi kestää pari vuorokautta ja väri oli tuolloin jo todella tummaa. Tähän halvimman mallin OBH Nordica-kuivuriin saa tarkkaan asettelemalla aika tasan kilon verran lihaa.




Kuivuri lämpiää aika lailla ja täyttää koko asunnon mahtavalla, lihaisan mausteisella tuoksulla. Tämä voi houkutella lähistöllä oleskelevia petoeläimiä, joten kuivuria ei voi jättää vahtimatta liian kauaksi aikaa. Lisäksi lihoja pitää välillä käännellä ja kerroksia vaihdella, jotta lopputulos olisi tasalaatuista ja hyvää.

Tässä satsissa ensimmäiset, ohuemmat suikaleet olivat valmiita reilun parin tunnin päästä ja viimeiset, paksummat palat nostin pois noin kuuden tunnin kohdalla.

Lihat kannattaa laittaa rasiaan kerroksittain niin että joka kerroksen välissä on talouspaperiarkki. Näin siksi että paperi imee pinnalle nousseen rasvan ja päästää ilman kiertämään. Rasiaa ei saa sulkea tiiviisti kannella koska silloin kosteus ei pääse pois ja lihat voivat homehtua.

Palkkiona uurastuksesta saadaan joitain satoja grammoja kuivalihasuikaleita. Kuvassa näkyy ylin kerros, koko satsi on kooltaan noin kuusi kertaa kuvassa näkyvä määrä. Tämä satsi jäi vähän miedoksi lyhyen marinoinnin takia mutta on kuitenkin erittäin maukasta. Kuivaliha sopii erinomaisesti nautittavaksi hyvän oluen kanssa ja muutenkin terveellisemmäksi (?) korvikkeeksi vaikkapa perunalastuille.

Kokeilkaapa joskus itse, ei ole kovin vaikeaa mutta varmasti vaivan arvoista!

-Nautiskelija

Olvi Iisalmi Pale Ale

Sain vihdoinkin ostettua tämän paljon keskustelua ja kehuja keränneen oluen. Hommasin myös vihdoin asialliset Spiegelaun IPA-lasit, jotka piti toki heti testata myös. Täällä iski takatalvi ja lunta on satanut koko päivän niin piti tietty kikkailla kuvan kanssa ja kaataa lasi ei yhden, vaan kaksi kertaa...Perkele.

No itse asiaan. Lasiin kaatuu lähestulkoon kirkasta keltaisenväristä olutta, jonka peittää ilmava valkoinen vaahto joka pian asettuu ohueksi kerrokseksi oluen pinnalle.

Tuoksu on melko trooppinen, kiiviä, greippiä, persikkaa ja pihkaa. Oikein miellyttävä ja raikas tuoksu, tästä huomaa että olut on melko tuoretta ja humalat on hyvää tavaraa.

Maku on aluksi aavistuksen makea mutta pian sen jyrää reipas katkerohumalointi. Jälkimaku jää miedon katkerana pyörimään kielen päälle olematta kuitenkaan karkea tai saippuainen. Hiilihapotus on melkoisen maltillista. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvin tasapainossa koko oluen kanssa.

Kokonaisuutena tätä täytyy kyllä kehua pirun hyväksi. Kovimpaan kilpailijaansa Keisari 66:n verratuna tämä ei ole niin maltainen mutta suutuntuma on kuitenkin täyteläisempi. Viime aikojen kuuskutoseen verrattuna humalointi tuntuu raikkaammalta, hedelmäisemmältä ja monipuolisemmalta. Voi olla että tässä on meikäläisen tulevan kesän grillailuolut niille hetkille kun omat tuotokset ovat vähissä!

-Nautiskelija

Edge Brewing Eternal Sunshine Orange IPA

Mietin perjantaina kaverin kanssa jo ties monetta että mitähän sitä seuraavaksi tilaisi. Silmiini osui hinnastosta espanjanlippu yhden oluen nimen edestä. En ollut vielä juonut IPA:a sinä iltana, joten tilasin Edge Brewingin Eternal Sunshine Orange IPA:n.

Saadessani lasin eteeni meinasi henkeni salpautua. Sissussaatana, mitä ihmettä tämä on? Kuuluuko tämän näyttää tältä? "Joo." kuului vastaus tiskin takaa. Lasissani oli vaaleanruskeaa, viemärilietteeltä näyttävää sameaa nestettä. No eihän siinä mitään, kokeillaan nyt mitä tämä on.

Tuoksu on melko tavanomaista IPA:a: greippiä, appelsiininkuorta, aavistus kukkaisuutta ja pihkaa.

Maku on makeahko mutta humalakatkeroita on tarpeeksi tasapainottamaan makeutta, maussa on myös selkeää sitruksista happamuutta.

Hiilihapotus on melko mietoa ja suutuntuma on keskitäyteläinen ja miellyttävä. Kokonaisuutena tämä ei ole pahaa, vähän yksipuolinen ja simppeli kylläkin. Liekö oluttynnyri pyöritetty kyljellään panimolta helsinkiin vai mitä mutta tuontasoinen sameus ei kyllä ole millään tavoin hyväksyttävää. Epäselväksi jäi myös johtuuko tuo hiivasta vai proteiinista. Maussa sameus ei ilmennyt millään tavalla.

-Nautiskelija

Nautiskelijan blogi

Moikka!

Tällaisen menin sitten tekemään. Aikomuksenani on kirjoitella kaikenlaisia juttuja mukavista asioista. Olutta, kokkailua, viskiä ja muita nautintoaineita arvioidaan ja yritetään käydä aiheesta asiallista keskustelua. Kirjoittelen varmaan myös kaikenlaista aihetta sivuavaa tajunnanvirtaa silloin tällöin.

Kiitos kun eksyit tänne, tule hetken päästä uudestaan kun täällä on jotain asiaakin. Katsotaan millaista materiaalia alan saada aikaiseksi! :)

-Nautiskelija