Tällainen olut löytyi Vallilan S-marketista tai jostain sieltä päin. Mila Brew kuuluu uusimpiin suomalaisiin pienpanimoihin ja etiketin mukaan tämä onkin erä numero 001.
Pullon etiketti on pelkistetyn graafinen ja mukavan raikkaan värinen. Tässä olisi ollut kyllä kivasti tilaa muutamalle tekniselle speksillekin.
Olut kaatuu lasiin suht kirkkaana, vaalean oranssina ja päälle muodostuu valkoinen, ilmava ja nopeasti laskeutuva vaahto. Tuoksussa on voimakkaasti pihkaa ja havunneulasia mutta lämmetessään esille nousee myös hentoja kukkaisia aromeja.
Maussa päin näköä iskee heti ronski ja rapsakka humalointi. Jälkimaku on melko kuiva ja humaloinnista jää kielelle pyörimään kitkerä ja lähes saippuainen jälkimaku. Hiilihapotus on reipasta ja suutuntuma on ymmärrettävästi aika kevyt.
Kokonaisuutena tämä jäi vähän pliisuksi. Aromihumalointi jäi melko miedoksi ja olisi kaivannut aimo tujauksen sitrusta tai muuta raikasta ja hivenen makeampana tasapaino olisi ollut enemmän omaan mieleen.
Ei tämä kuitenkaan huono ole millään tavoin. Tällaisten oluiden kanssa joutuu tekemään valintoja ja tässä tapauksessa maltaisuus on humalointiin nähden melko matalalla mutta makuasioitahan nämä.
-Nautiskelija
Asiaa kaikenlaisesta elostelusta. Olutta ja ruokaa ensisijaisesti mutta myös muita paheita ja mukavia asioita.
lauantai 29. elokuuta 2015
tiistai 25. elokuuta 2015
Kotioluen teon välineitä: Magneettisekoitin
Kotioluen teossa hiiva voi aiheuttaa yllättävänkin suuren osan oluterän kuluista. Kuivahiivat maksavat suomessa kolmesta viiteen euroa pussi ja nestehiivat ovat noin kympin pinnassa. Nokkela oluenpanija voikin käyttää yhtä ja samaa hiivaa useaan kertaan säästääkseen kuluissa. Tämä voidaan tehdä ottamalla hiivaa oluen pullotuksen jälkeen talteen ja käyttää sitä seuraavassa erässä tai sitten voidaan ottaa osa uudesta hiivasta talteen ja käyttää myöhemmin eri erässä.
Nämä menetelmät vaativat kuitenkin hiivamäärän kasvattamista, jotta vierteeseen saadaan tarpeeksi terveitä hiivasoluja käyttämään se kunnolla. Hiiva voidaan kasvattaa ns. startterivierteessä, joka on ominaispainoltaan noin 1.040-vahvuista mietoa, mahdollisesti humaloimatonta vierrettä. Hiiva lisääntyisi tässä myös sellaisenaan mutta magneettisekoittimella lisääntymisnopeus moninkertaistuu.
Esitän tässä yksinkertaisen, perusmallisen magneettisekoittimen toimintaperiaatteen.
Magneettisekoittimen toiminta perustuu kahteen magneettiin, joista toista pyöritää moottori ja toista moottorin pyörittämä magneetti. Ohessa on yksinkertainen kuva, joka auttaa havainnollistamaan asiaa. Kuvassa on moottori (sininen), magneetit (punainen ja vihreä) sekä vierre (keltainen). Mustalla piirrettynä siis kolmionmallinen erlenmeyerpullo sekä allaoleva laatikko, joka on magneettisekoittimen kotelo.
Moottori pyörittää siihen kiinnitettyä vihreää magneettia. Magneetti on tarpeeksi lähellä vierteessä lilluvaa punaista magneettia jotta tämä pyörisi magneettisen vetovoiman takia samaan tahtiin. Pyöriessään vierteessä punainen magneetti aiheuttaa siihen pyörteen, joka vetää ilmaa vierteen sekaan.
Samalla magneetti pitää vierteessä olevan hiivan suspensiossa eli estää sen vajoamisen pohjalle.
Tämä vierteeseen tuleva ilma ja hyvässä vierteessä suspensiossa kelluminen nopeuttaa hiivan lisääntymistä merkittävästi. Brewersfriendin startterilaskurin mukaan magneettisekoittimen käyttäminen tuottaa lähes kaksinkertaisen määrän soluja sellaisenaan istuvaan vierteeseen verrattuna.
Kaupallisissa laitteissa on säädettävä moottori sekä mahdollisesti lämmitettävä aluslevy. Vierteessä oleva magneetti on yleensä teflonpäällysteinen. Magneettisekoittimia ja magneetteja voi ostaa ebaystä, kotioluttarvikkeita myyvistä liikkeistä tai laboratoriovälineitä myyvistä kaupoista. Ongelmana näissä on usein hinta, alle sadan euron on vaikea löytää mitään suomesta. Vierteeseen menevät magneetit ovat saatavilla melko halvalla ja siksi magneettisekoitin on suosittu projekti itse rakennettavaksi. Julkaisen jossain vaiheessa ohjeet yksinkertaisen ja halvan magneettisekoittimen rakentamiseen.
-Nautiskelija
Nämä menetelmät vaativat kuitenkin hiivamäärän kasvattamista, jotta vierteeseen saadaan tarpeeksi terveitä hiivasoluja käyttämään se kunnolla. Hiiva voidaan kasvattaa ns. startterivierteessä, joka on ominaispainoltaan noin 1.040-vahvuista mietoa, mahdollisesti humaloimatonta vierrettä. Hiiva lisääntyisi tässä myös sellaisenaan mutta magneettisekoittimella lisääntymisnopeus moninkertaistuu.
Esitän tässä yksinkertaisen, perusmallisen magneettisekoittimen toimintaperiaatteen.
Magneettisekoittimen toiminta perustuu kahteen magneettiin, joista toista pyöritää moottori ja toista moottorin pyörittämä magneetti. Ohessa on yksinkertainen kuva, joka auttaa havainnollistamaan asiaa. Kuvassa on moottori (sininen), magneetit (punainen ja vihreä) sekä vierre (keltainen). Mustalla piirrettynä siis kolmionmallinen erlenmeyerpullo sekä allaoleva laatikko, joka on magneettisekoittimen kotelo.
Moottori pyörittää siihen kiinnitettyä vihreää magneettia. Magneetti on tarpeeksi lähellä vierteessä lilluvaa punaista magneettia jotta tämä pyörisi magneettisen vetovoiman takia samaan tahtiin. Pyöriessään vierteessä punainen magneetti aiheuttaa siihen pyörteen, joka vetää ilmaa vierteen sekaan.
Samalla magneetti pitää vierteessä olevan hiivan suspensiossa eli estää sen vajoamisen pohjalle.
Tämä vierteeseen tuleva ilma ja hyvässä vierteessä suspensiossa kelluminen nopeuttaa hiivan lisääntymistä merkittävästi. Brewersfriendin startterilaskurin mukaan magneettisekoittimen käyttäminen tuottaa lähes kaksinkertaisen määrän soluja sellaisenaan istuvaan vierteeseen verrattuna.
Kaupallisissa laitteissa on säädettävä moottori sekä mahdollisesti lämmitettävä aluslevy. Vierteessä oleva magneetti on yleensä teflonpäällysteinen. Magneettisekoittimia ja magneetteja voi ostaa ebaystä, kotioluttarvikkeita myyvistä liikkeistä tai laboratoriovälineitä myyvistä kaupoista. Ongelmana näissä on usein hinta, alle sadan euron on vaikea löytää mitään suomesta. Vierteeseen menevät magneetit ovat saatavilla melko halvalla ja siksi magneettisekoitin on suosittu projekti itse rakennettavaksi. Julkaisen jossain vaiheessa ohjeet yksinkertaisen ja halvan magneettisekoittimen rakentamiseen.
-Nautiskelija
Oluen tekeminen itse - Perusvälineet
Oluen kotivalmistus on harrastus, johon päädytään monista eri syistä.
Halutaan säästää rahaa, tehdä olutta jota ei saa kaupasta,
harrastuksena, kavereiden innoittamana ja niin edelleen. Oma
harrastukseni lähti liikkeelle osittain rahallisista, osittain
harrastuksellisista syistä. Olin harrastellut ja maistellut
erikoisoluita jonkin aikaa ja tuskastelin niiden hintoja. Päädyin
miettimään oluen tekoa itse keinona säästää rahaa jo tiukasta
opiskelijabudjetista. Lisäksi oluen valmistus vaikutti mukavalta
puuhalta.
Homma lähti kuitenkin käyntiin sillä, että katsoin mikä oli helpoin keino päästä alkuun minimipanostuksella sen varalta ettei innostus kestä. Uutteiden käytöllä pääsee välineiden suhteen melko vähällä, isolla kattilalla ja peruspanovälineillä pääsee jo pitkälle. Seitsemän litran kattilan löysin tarjouksesta 30 eurolla, tässä voisi keittää uutteet ja humaloida vierteen. Tarjoustalosta tarttui mukaan 30-litrainen käymissanko vesilukkoineen, lappo, ominaispainomittari, desinfiointiaine ja korkkeja. Kierrätyskeskuksesta olen ostanut useita korkittimia, hintaa näillä on 1-2 euroa.
Alla on lyhyt lista välineistä, joilla pääsee hyvin alkuun:
Ensimmäiset kaksi tekemääni olutta eivät olleet teknisesti viallisia. Oluet olivat kuitenkin vetisiä, miedon makuisia ja alkoholia niissä oli alle 4 prosenttia. En vain ollut siinä vaiheessa vielä löytänyt yhtä tärkeää ja hyödyllistä työkalua: laskureita. Netistä löytyy useita eri laskureita, joilla voidaan pyöritellä oluenteossa käytettäviä ainesosia, niiden määriä ja muita muuttujia. Näiden laskureiden avulla voidaan varmistaa että olut on mahdollisimman lähellä sitä mitä halutaan.
Omassa oluenteossa käytän Brewersfriendin laskureita. Monet tuntuvat suosivan Beersmithiä tai muita laskureita, en ole näihin tutustunut ollenkaan itse mutta kaikki nuo lienevät ihan päteviä. Itse käytän Brewersfriendiä koska se toimii selaimessa ja koska siinä on kaikki mahdolliset laskurit valmistuksen eri vaiheille reseptin suunnittelusta aina oluen pullotukseen asti. Laskurit ovat myös melko simppeleitä ja jos englannin kieli taipuu, oppii noiden käytön melko äkkiä.
Siinä oli hieman asiaa perusvälineistä, joilla pääsee alkuun. Näillä voidaan valmistaa nestemäisistä uutteista tai spraymaltaasta olutta, jonka ei tarvitse hävetä kaupallisillekaan oluille. Kerron myöhemmin itse valmistusprosessista lisää.
Nautiskelija
Homma lähti kuitenkin käyntiin sillä, että katsoin mikä oli helpoin keino päästä alkuun minimipanostuksella sen varalta ettei innostus kestä. Uutteiden käytöllä pääsee välineiden suhteen melko vähällä, isolla kattilalla ja peruspanovälineillä pääsee jo pitkälle. Seitsemän litran kattilan löysin tarjouksesta 30 eurolla, tässä voisi keittää uutteet ja humaloida vierteen. Tarjoustalosta tarttui mukaan 30-litrainen käymissanko vesilukkoineen, lappo, ominaispainomittari, desinfiointiaine ja korkkeja. Kierrätyskeskuksesta olen ostanut useita korkittimia, hintaa näillä on 1-2 euroa.
Alla on lyhyt lista välineistä, joilla pääsee hyvin alkuun:
- Isohko kattila
- Käymisastia + vesilukko
- Lappo
- Ominaispainomittari
- Desinfiointiaine
- Korkitin
- Pulloja
Ensimmäiset kaksi tekemääni olutta eivät olleet teknisesti viallisia. Oluet olivat kuitenkin vetisiä, miedon makuisia ja alkoholia niissä oli alle 4 prosenttia. En vain ollut siinä vaiheessa vielä löytänyt yhtä tärkeää ja hyödyllistä työkalua: laskureita. Netistä löytyy useita eri laskureita, joilla voidaan pyöritellä oluenteossa käytettäviä ainesosia, niiden määriä ja muita muuttujia. Näiden laskureiden avulla voidaan varmistaa että olut on mahdollisimman lähellä sitä mitä halutaan.
Omassa oluenteossa käytän Brewersfriendin laskureita. Monet tuntuvat suosivan Beersmithiä tai muita laskureita, en ole näihin tutustunut ollenkaan itse mutta kaikki nuo lienevät ihan päteviä. Itse käytän Brewersfriendiä koska se toimii selaimessa ja koska siinä on kaikki mahdolliset laskurit valmistuksen eri vaiheille reseptin suunnittelusta aina oluen pullotukseen asti. Laskurit ovat myös melko simppeleitä ja jos englannin kieli taipuu, oppii noiden käytön melko äkkiä.
Siinä oli hieman asiaa perusvälineistä, joilla pääsee alkuun. Näillä voidaan valmistaa nestemäisistä uutteista tai spraymaltaasta olutta, jonka ei tarvitse hävetä kaupallisillekaan oluille. Kerron myöhemmin itse valmistusprosessista lisää.
Nautiskelija
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)